Tein tanaan loydon Manhattanin kadulta: irtokarkkeja!! Nyt paalla on karkkikooma eli turpea vatsa ja kurkussa epamielyttava tunne ylosnousevasta sokerimassasta. Taa on vissiin asia, jonka opettelemiseen mulla menee loppuika. Sama toistuu mita luultavammin maanantaina eli kotiintulon aikaan, kyllahan taa kooma kahessa paivassa ehtiikin hyvin laskeutua.
Tanaan on sitten viimenen ilta ja huipentuma tan vaihdon aikana. Paiva kulutettiin peeaana katuja pitkin, ikkunoita kuolaten ja vikat pennoset latteen laittaen. Kaytiin kiertaa couchsurferi Chrisin kanssa viimesia must see-paikkoja nenat valuen kunnes tuuli rupes tuntumaan niin jaatavalta, etta paettiin sisatiloihin. Seuraavaks olis luvassa syominki isolla porukalla kun kamppis-Jaana perheenjasenineen liittyy seuraan.
Laukut alkaa olemaan vaadituissa kiloissa, kasimatkatavarat totuttuun tapaan pulleina ja olkapaan repivissa painoissa eli kyllahan taalta aletaan olemaan nyt oikeesti lahdossa. Hypataan huomenna keltaseen tilataksiin porukalla ja hurautetaan kentalle. Siihen loppunee tama 7 ja puolen kuukauden NY vaihto, reilun vuoden paasta toiveena tulla noutamaan todistus ja tekemaan reissu tuttuihin maisemiin. Kyyti on luvassa Helsinki-Vantaalta, muutenhan sinne jaatais viettamaan joulutkin koska saastaminen ei koskaan oo ollu tan Akan hyveita. Nahdaanpa siis ylihuomenna ja niita, joita ei ehdi nahda niin rauhallista joulua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti