Mielikuvitusleikki

Leikitään mielikuvitusleikkiä, jossa minä kerron tarinan ja te kuvittelette tilanteen. Hypätään kauniina perjantaiaamuna nopean auton kyytiin. Istuudutaan 9-vuotiaan lapsen viereen. Syödään hedelmiä, ollaan iloisia ja yritetään samalla antaa huomiota tälle ihanalle tytölle ja hänen äärettömän mielenkiintoiselle pelikonsolilleen. Tiedättehän, se laite jolla voi omistaa kolme hevosta ja jopa harjata niitä! Yhtäkkiä nopean auton vauhti hidastuu ja löydät oman otsasi nojaamasta toisen selkänojaa. Uskot turvavyön pelastaneen henkesi vaikkei pelti kolissutkaan vaan edessä näkyy kilometrien kiiltävien peltien valtameri. Olet jonon hännillä ja se on juuri se paikka, jota kaikki inhoavat. Pian kuitenkin huomaat olevasi keskellä valtamerta, josta ei ole ulospääsyä. Olet säpissä auton takapenkillä pikkutytön ja valkoisen taskukoiran kanssa. Odotat ajan kuluvan ja olet kiitollinen ilmastoinnista.

Kahden tunnin jälkeen auto nytkähtää liikkeelle ja nopean päätöksen vimmassa alle valitaan kiertotie. Kiertotie ei ole nopea tie. Matkalla päämäärään mailimäärät näyttävät kasvavan pienenemisen sijaan ja eteen osuu paljon hidastavia tekijöitä. Ensimmäinen käännös, festarit. Toinen käännös, traktori. Kolmas käännös, markkinat. Tässä vaiheessa olet jo tottunut otsan ottavan ensimmäisen iskun ja takaraivon toisen iskun.

Kuuden tunnin istuminen venyi 8 tunnin istumiseksi kun viimein auto pysähtyy pienen Harriman juna-aseman kohdalle. Heität putkilaukkusi olalle ja pakenet pientä likaista naamaa, joka yrittää tahria valkoisen paitasi. Yrität etsiä varjoa paahtavassa kuumuudessa junalippua tiukasti kourassa puristaen. Nyrkin ote kirpoaa kun käy ilmi seuraavan junan lähtevän 6 tunnin päästä. Mietit vaihtoehtoja a)kuolla nestehukkaan b)maksaa liian suuri summa taksista, joka saisi jokaisen tervejärkisen pukemaan saniteettivaatteet päällensä. Valitset b:n koska olet matkalla NYC:iin ja haluat nähdä ystäväsi.

Hypit junasta toiseen ja yrität näyttää siltä kun tietäisit mihin olet menossa putkikasseinesi. Junan kolistellessa Penn Stationille sinua hymyilyttää, mutta hymysin jähmettyy kostean kuuman lämmön iskiessä kasvoihin. Alat ymmärtämään yhä enemmän ruskean ihon hyötyjä kunnes huomaat ettet ole ainut hikoilija. Albinosta hiileen, jokaisella paidan merkkaa läpimärät pläntit ja naamaa koristaa hikipisarat. Ystävät löydettyäsi ja viikonlopun hikoillessasi saat myöhemmin tietää lämpötilan kohonneen +43`C Manhattanin kaduilla. Pääsit nauttimaan parhaista saunoista metrotunneleissa ja kotiin palattuasi kärsit lämpöuupumuksesta. Tästä kaikesta huolimatta nautit olostasi (olet jo unohtanut omat tuskaisat raivokohtaukset odotellessa metroa, jota ei kuulu tai kävellessäsi tulikuumilla kaduilla hikisten ihmisten ottaessa kontaktia sinun märkään paitaasi) erittäin paljon ja olet valmis lähtemään samaan paikkaan kun 7 päivää edellisestä on kulunut.

Mielikuvitusleikki päättyy tähän. Voit jatkaa sitä mielesi mukaan kunhan se ei lopu päähenkilön kuolemaan. Hän mielellään tekisi vielä muutaman reissun omalla ja kaun odotetullaan kolmen viikon kesälomallaan. Suunaksi hän ottaa itärannikon, mukaan vuokra-auton, ystäviä, teltan, paljon hyvää mieltä ja herkkulakon. Hän aikoo nauttia elämästään kovan opiskelun jälkeen ja palata kämpälle uutena ja rentoutuneena opiskelijana, joka käy tarmokkaana syksyperiodin kimppuun. Tätä kaikkea ennen hänen on kuitenkin hoidettava velvollisuutensa ja suoritettava loppukokeet kunniakkaasti läpi. Toivotaan hänen jaksavan avata tenttikirjansa ajoissa ja jättävän vuosisadan parhaan romaanin rauhaan.